Googlen hakua tulee käytettyä päivittäin, mutta useimmiten haku tapahtuu "quick and dirty" -menetelmällä eli hakulaatikkoon kirjoittaa sanan tai kaksi. Useimmiten sillä tavalla löytää haluamansa. 23 asiaa ja 23-asiaa hakusanoilla löytyy useampi tuhat sivua. Oman blogini löysin blogini nimellä.
Sheehanin kirjoitus: Are librarians culturally self-aware? oli mielenkiintoista luettavaa ja herätti ajatuksia varsinkin nyt, kun tämän kurssin tiimoilta olemme tutustuneet näihin ns. web 2.0 -asioihin. Loppujen lopuksi kirjastojen on ajateltava asiakasta ja asiakkaan tarpeita, kun uusia palveluja kehitetään. Vallalla saattaa olla käsitys, jotta hurahdetaan liikaa uusiin työkaluihin eikä mietitä loppuun asti, mitä asiakas haluaa. Nuoret eivät haluakaan aikuisia sosiaaliseen webbiinsä. Tämä ajatus minullakin häivähti jossain kun tein kurssimme tehtäviä, mutta itsekin hurahdin ajatukseen, että sinnehän mukaan kirjastonkin on mentävä. Mutta jos olisin itse nuori, niin haluaisinko sitä todella? Luulen, että vastaukseni olisi: EN!
Kurssilla tutuiksi tulleista palveluista monikin hyödyttäisi kírjastolaisia jo ihan kirjastojen väliseen työskentelyyn kuten wiki ja pikaviestintä. Meidän kirjaston missään verkkopalvelussa ei ole mahdollisuutta kerätä rss-syötteitä. Nyt niitä näyttää olevan joka puolella muualla. Erilaisia asiakkaille suunnattuja blogeja tulee varmaankin olemaan tulevaisuudessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen samaa mieltä. Nuoret tuskin haluavat aikuisia omia asioitaan urkkimaan. Jotenkin se on ainakin tehtävä korrektisti, luottamus ansaiten.
Samaa mieltä minäkin: jos nuorten foorumeille lähtee, sen tulisi tapahtua taiten ja tyrkyttämättä.
Lähetä kommentti